Helmer Selin: Suuren järven laulu ja muita kirjoitelmia, Nid. 148 s.
Artipictura Oy (2007)
ISBN 978-952-5347-16-6

Suositushinta vähittäismyynnissä 21 euroa 
Saatavuus: kirjakaupat kautta maan, toimitusmyynti (toim.aika n. 1-2 viikkoa)
Tilatessasi suoraan kustantajalta mainitse tilausnro: 5347-16-6

Päivitämme tilausjärjestelmäämme. Päivityksen aikana voit tilata kirjoja sähköpostilla osoitteesta tilaukset( at )artipictura.fi. Tilaukset toimitetaan postiennakolla ja tilaukseen lisätään postiennakkomaksu 4 €.

Aikoina jähmettyväin magnamassan,
pohjoisten alkuvuorten muodostuissa
maa otsalleen sai halkeaman pitkän,
repeemän poikkisäröisen käyvän
polvellein kohti keskipäivän suuntaa.

Se siihen jäi. Ei arvettunut umpeen.

Näin kuvataan Helmer Selinin runoelmassa Päijänteen alkusynty. Sen jälkeen "Suuri järvi" kertoo vaiheistaan itse.  - Tämä runoelma on nyt julkaistavan kokoelman päänumero, mutta on mukana muitakin Keski-Suomen luontoa käsitteleviä tekstejä.

HELMER SELIN (s. 1920), tunnetaan ennen kaikkea kuvataitelijana: maalarina, piirtäjänä, kuvanveistäjänä, heraldikkona, kuvataiteen kouluttajana ja kriitikkona, mutta myös rakennussuunnittelijana. Hän johti 50-luvulla Korpilahden kuvataidekurssia ja oli tehokkaasti mukana Jyväskylän kesän alkuvaiheissa. Selin otti aikoinaan voimakkaasti kantaa myös monissa luonnonsuojelukysymyksissä. Edelleen hän on toiminut määrätietoisesti Keski-Suomen taide-elämän luottamustoimissa.
 

SILMÄTYÖLÄINEN

Helmer Selin sai taideoppinsa alkeet Viipurin piirustuskoulussa, mutta hän avarsi kokemuspiiriään kohta sodan jälkeen Välimeren maailmaan, Pariisiin ja varsinkin Italiaan suuntautuneilla opintomatkoillaan. Hänen kaupunki-ihanteekseen tuli Viipurin ohella renessanssin Firenze. Helmerin kotimaa on Eurooppa kiinnekohtinaan Keski-Suomen järvialue ja Italia. Seurustelu hänen kanssaan paljastaa syvän ja laajan taidehistorian tuntemuksen, joka koskee myös modernin taiteen murrosta sen kaikissa muodoissa.

Kuvataitelijana Selin hallitsee perinteiset keinot ja lajit, joista näkyvimmäksi kohoaa maisemamaalaus. Sitä voi pitää hänen luovan toimintansa pohjavirtana, jonka kiintoisimpia ilmentymiä ovat horisontaalisesti hahmottuvat Päijänne-maisemat, "Päijänne-laudat", joista yksi on valittu tämän kirjan kanteen. Selin on tehnyt monia kiintoisia kokeiluja - enimmäkseen figuratiivisella linjalla.

Helmer Selinin julkisista töistä mainittakoon sankarivainajille omistettu monumentaalimaalaus "Pietà" Jyväskylän lyseossa, Keltinmäen uimahallin mosaiikki, Halssilan kirkon sähköllä valaistava akryylityö "Golgatan maanjäristys", Korpilahden kotiseutuveistos ja Pupuhuhdan koulun kolossaalinen betonipupu Jyväskylässä sekä Korpilahden kunnanvaakuna kolmine joutsenineen.

SANATAITEILIJA

Viipurin aikoinaan 30-luvulla Helmer ei tyytynyt vain silmätyöläisen rooliin, vaan tähtäsi alusta pitäen myös sanataiteeseen. Runo-oppinsa hän hankki Viipurin kaupunginkirjaston valoisassa lukusalissa V. Artin teoksesta Runoanalyysi ja runotekniikka.

Runouden alalla Selinin ensimmäinen suuri aktiivikausi oli jatkosota, joka tuotti sotarunoja niin perinteisiin mittoihin kuin sitomattomaan muotoon. Sotaelämysten kokoelmaa "Helvetin sukupolvi" (1988) voikin pitää Yrjö Jylhän "Kiirastuleen" verrattavana sotakokoelmana.

Vuosi 1972 toi esille kirjallisuuskilpailun kautta Päijänne-runoelman "Suuren järven laulu" (ensijulkaisu 1995), novellin "Sisärajalla" ja esseen keskisuomalaisesta maisemasta, jotka kaikki julkaistaan näissä kansissa.

Helmer Selinin suosikkimuotoja ovat olleet japanilaiset tanka ja haiku, joihin hän on kiteyttänyt luonnonelämyksiä varsinkin vuoden kiertokulusta. Näitä muotoja edustaa myös onnea ja lämpöä henkivä kokoelma "Haikusaunan haikuja" vuodelta 1993.